Syrjäinen motelli 5

 Laura katselee ikkunasta kun sade piiskaa maata, ja tuuli ripottelee syksyn sävyisiä puita. Laura säpsähtää Kun hänen huoneen oveen koputetaan. Laura avaa oven ja sen takan on sama nainen joka otti Lauran aikaisemmin vastaan. " alakerrassa on vähän syötävää" hän sanoo ja kääntyy lähtemään alakertaan.  Laura ei tiedä mistä se johtuu mutta naisesta huokuu jotain outoa tunnetta.  Laura saapuu alakertaa, pöydälle on katettu leipää, juustoa, makkaraa, hedelmiä ja kahvia. Pöydän keskellä on kynttilä, jonka tuli lepattaa kuin ilmavirrassa. Laura istuu pöydän ääreen ja kuulee keskustelun.  " Se nainen, onko se joku toimittaja?" Ääni kysy jota Laura ei tunnista. " En tiedä, hän vaan tuli tänne tänään" nainen vastaa " sinun täytyy varoittaa häntä. Pyytää häntä lähtemään" Ääni sanoo, " Ai, myrskyn keskelle?" Naisen ääni kysyy "myrsky laatuun pian, sen jälkeen pyydät häntä lähtemään. Ja sanot ettei hän koskaan palaa" Ääni sanoo ja Laura kuulee kuinka nainen nyyhkyttää. Nainen saapuu Lauran luokse, se tuttu  surullinen ilme kasvoillaan. "Mistä minua piti varoittaa?" Laura kysyy. Mutta nainen ei vastaa katsoo vaan kaus jonnekin Lauran selän taakse. Silloin Laura muistaa hän oli kuullut että edellinen toimittaja joka oli kiinnostunut motellista ei koskaan palannut takaisin. Häntä ei edes oltu kirjattu ulos motellista. Nyt Laura tosiaan toivoo että myrsky laatuun ja hän pääsee lähtemään kotiin.